Parrut tuovat metsänomistajalle kuitupuuta paremman tuoton

Koskisen vuokrasi Kissakosken sahan Veisto Oy:ltä vuoden 2013 alusta. Sahalinja on keskittynyt pienpuun sahaukseen. Perinteikäs sahakonevalmistaja halusi keskittyä ydinliiketoimintaansa ja vuokrata sahan liiketoiminnan tutulle yhteistyökumppanille.

Pääasiassa mäntyä sahanneesta laitoksesta on tullut Koskisen aikana kahden puulajin saha. Tuotannosta tällä hetkellä 65% on kuusta ja 35 % mäntyä. Tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja konsernissa muun muassa tuotevalikoiman laajentumisena pienpuusta valmistettuun sahatavaraan, puunhankinnan tasapainottumisena, Järvelän sahan toiminnan tehostumisena ja sivutuotteiden käytön optimoitumisena.

Parrut tehdään kuitukokoisista puista tai rungon osista. Puhtaasti mekaanisella tuotannolla elävä Koskisen pyrkii hyödyntämään runkojen eri osat mahdollisimman tarkasti.

Viimeisen viiden vuoden aikana tuotanto on kasvanut kaksinkertaistunut ja vuonna 2018 tuotanto n. 48 000 m3. Osuus on 13,5 % Koskisen koko sahatavaratuotannosta. Pienten tukkien sahauksesta on lähes kokonaan luovuttu ja keskitytty parrukokoiseen puuhun.

Mikä on parru?

Usein puukauppaa tehtäessä jo tarjousvaiheessa herää keskustelua tästä puukaupan ”kummajaisesta”. Ihmekös tuo, kun kauppakirjoissamme parrut kulkevat nimillä kissamänty- ja kissakuusiparru! Parrua ei noteerata esim. hintatilastoinnissa juurikaan. Integraattien tavaralajivalikoimassa tämä artikkeli esiintyy harvoin. Syykin siihen on selvä: Parrut tehdään kuitukokoisista puista tai rungon osista. Puhtaasti mekaanisella tuotannolla elävä Koskisen pyrkii hyödyntämään runkojen eri osat mahdollisimman tarkasti.

Parrulla vähennetään leimikoista kertyvän kuitupuun määrää, ja tällä tavoin saadaan molempia kaupan osapuolia miellyttävä lopputulos eli suurempi tilitys puukaupasta! Parruilla on n. 20-30 % kuitupuuta parempi hinta. Tämän päivän hiilikeskustelussa parru on meidän vastauksemme pidemmästä hiilen sidonta-ajasta verrattuna kuitupuuhun.

Parrujen mitta- ja laatuvaatimukset

Parrujen minimilatvaläpimitta on 10,6 cm ja maksimi 15,9 cm. Katkontapituudet tällä hetkellä ovat männyllä 37-43 dm ja kuusella 40-43 dm. Parrut ovat lyhyitä, koska pitkissä parruissa mukana voi olla tukkiosuutta. Laatuvaatimukset on suhteutettu järeyteen ja luonnollisesti tämän kokoisessa sahapuussa ei merkittäviä vikoja sallita.

Tyvimutka ja lenkous ovat merkittävimmät vajaalaadun syyt. Luonnollisesti lahoja, oksaisia ja muita teknisiä vikojakin ilmenee, mutta nuo kaksi ovat yleisimmät ”raakkisyyt”. Poikaoksat erottuvat tämän kokoluokan pölleissä helposti mutkina. Kesäaikana hakattaessa parruilla on sahatukkejakin kovempi kiire tuotantoon tai ainakin kasteluun.

Kannattaa aina olla yhteydessä Koskitukin hankintaesimieheen kulloistenkin mitta- ja laatuvaatimusten varmistamiseksi.

Mitä parruista tehdään?

Parruista sahattu puutavara menee lämpökäsittelyyn, huonekaluteollisuuteen ja höyläykseen. Pieni- ja terveoksaiset laadut yhdistettynä mahdolliseen hidaskasvuisuuteen kiinnostavat jatkojalostajia. Hyvin pienenä marginaalina on enää ns. ”egyptinparrut”, joissa on sahauksen jälkeen vajaasärmääkin mukana. Tuotteiden tulee olla ympärisahattuja ja sahapintaisia kauttaaltaan.

N. 80 % Kissakoskella sahatuista parruista kuivataan siellä, mutta kuivauskapasiteetin rajallisuudesta ja sahatavarakaupoista johtuen osa kuivataan Järvelässä. Näissä tapauksissa saheet sekoittuvat Järvelän tuotannon myyntiin.

Missä parru luuraa?

Parhaimpia parrukohteita ovat harvennusleimikot. Monesti poistettavat puut ovat juuri sen kokoisia, että sahatukkia niistä ei saa, mutta parrun tai kaksi kylläkin. Järeämmistä rungoista sahatukki katkaistaan ensin ja sitten mahdollinen parru. Viivästyneestä järeästä karun maan ensiharvennuksesta voi jopa puolet poistumasta olla parruksi soveltuvaa ainesta. Kakkosharvennuksissakin voi 20-30 % kertymästä olla parrua. Reheville maapohjille viljellyissä istutusmetsissä nopeakasvuisuus ilmenee mutkaisuutena ja oksaisuutena. Tällaiset kohteet eivät yleensä ole hyviä kohteita parrusaannon kannalta.

Päätehakkuukypsissä kuusikoissa on usein toisena jaksona kuitukokoinen puusto. Näistä rungoista saattaa kertyä yllättävä parrusaalis. Koskitukin puunhankinnassa parrulla ei ole minimierää, jos leimikolta kertyy tukkia esim. Järvelään. Pöllit kulkevat samalla kalustolla Järvelään välivarastolle Hirvensalmelle menevien erikoiskoivujen viereen, ja näin pienemmätkin parruerät päätyvät tuotantoon.


Jaa artikkeli:


Muuta tästä aiheesta:

Parrut tuovat metsänomistajalle kuitupuuta paremman tuoton

Puuhuolto kelirikkoaikana

Miten tehdä ensimmäinen puukauppa?

Vinkkejä metsäveroilmoituksen täyttöön

Talvikorjuille poikkeuksellisesti jo joulukuun alussa

Puunhankinnan digitalisaatio turvaa Koskitukin mutkattomat palvelut

Syksyiset terveiset kannon nokasta!

Sienimetsällä – metsä tarjoaa syksyisin parastaan

Tyvikoivupäivä Vehmersalmella tarjosi tietoa koivun katkonnasta

Bioenergiatoimituksiin uusia kuljetussuuntia


Muuta tältä kirjoittajalta:

Parrut tuovat metsänomistajalle kuitupuuta paremman tuoton

Talvikorjuille poikkeuksellisesti jo joulukuun alussa

Kesälomalla mopoillen Keski-Euroopassa

Toinen harvennus kärköläläiseen kuusikkoon, jossa olin pikkupoikana heinäpellolla 1973

Koivutaimien istutuksesta ylispuuhakkuuseen – koivikon juurelle kasvoi lupaava kuusitaimikko


Muut linkit:

Puukaupan ABC Miten tehdä ensimmäinen puukauppa? Vastuullisuus Yhteystiedot